Montaakaan suomalaisista pienlentokentistä eli valvomattomista lentopaikoista ei pidetä talvella aurattuna. Eikä ihme, kustannuksien ja lentotoiminnan suhde saattaa olla huono. Useimmat kentät siis pysyvät sovinnolla suljettuna. Jopa niin tiukasti, että pienen matkalennon kohteista on pulaa. Lahti-Vesivehmaa on ollut aurattuna talvisin yhtäjaksoisesti jo ainakin 40 vuoden ajan. Kuluva talvikaan ei tee poikkeusta vaikka homma onkin raskasta.

Lentokentän talvikunnossapito ei ole aivan yksinkertaista. Oikeasti se on organisoitava ostopalveluna ja päivystysvelvoitteella käytännössä marraskuusta-huhtikuuhun. Mikäli kenttää pidetään auki, on se sitten pidettävä myös. Asiasta on laadittava NOTAM, jolla asiasta tiedotetaan. Käytännössä ilmoitetaan aukipidosta ja siitä, mitä osia lentokentästä pidetään aurattuna. Lisäksi NOTAMissa kannattaa kertoa, että ilma-aluksen päällikön on tarkistettava kunnossapitotilanne ennen lentoa. Annetussa puhelinnumerossa käy kevättalven hyvillä lentokeleillä ihan kohtuullinen puhelinrumba aikaisin aamulla. Lentopaikan pitäjälle tämä on kuitenkin lähinnä ilo; sitä vartenhan hommaa hoidetaan! Varmistussoitto on muutenkin tärkeä, aurauksessa on voinut ilmetä ongelmia kalustovikojen, vaikean lumitilanteen takia ja monesta muustakin syystä.

Tässä puhutaan perinteiseen tapaan "aurauksesta" mutta käytännössä kentän alueet pidetään auki traktorilumilingolla. Kalustona järeä traktori ja perässä lumilinko. Tietyissä tilanteissa nekin ovat tiukoilla. 60-luvun Valmetilla ei hommasta kannata edes haaveilla. Lahti-Vesivehmaalla auki pidettävä pinta-ala on luokkaa 7 hehtaaria. Ajoneuvon nokalla olevalla tieauralla ei hommaa pysty hoitamaan. Reunavallien korkeudesta ei niinkään ole kysymys vaan siitä, että kiitotien ollessa leveysvaatimukseltaan 23-30 metriä, on siirrettävä lumimäärä niin suuri, ettei perinteinen tieaura jaksa sitä siirtää riittävän sivulle. Kun sivupenkat kerran muodostuvat, ne kovettuvat hyvinkin kiinteiksi eikä niihin pysty enää mikään normaalisti saatavilla oleva aurauskalusto.

Runsailla ja pitkäaikaisilla lumisateilla urakoitsijat tekevät usein väliaurauksia lähinnä siksi, ettei lumipeitteen paksuus kasva liian suureksi, jolloin alueiden avaus on sitten todella hidasta. Näiden kustannuksia on usein soviteltu, eikä niitä ole laskutettu täysimääräisesti. Märkä lumi ja sohjo menevät huonosti tai ei ollenkaan lingosta läpi, joten seuraavia muutaman asteen pakkasia on odoteltava. Usein urakoitsija tekee hommaa aamun varhaisina tunteina, juuri yöpakkasten takia.

Kiito- ja rullausteiden lisäksi samalla operoidaan koneiden seisontapaikka, tarvittavat tiet sekä hallien ja muiden rakennusten edustat. Rakennusten pihojen osalta traktorilingolla ei pysty tarkkuustyöhön, lumikola on ovien edustoilla edelleen kunniassaan.

Kaikki tämä on kallista. Laadukkaasta työstä on vaan maksettava. Lahti-Vesivehmaalla on ollut aina hyvät urakoitsijat, jotka päivystävät ja seuraavat oma-aloitteisesti auraustarvetta. Kustannukset ovat tätä nykyä n. 50 euron paikkeilla tunti. Aika-ajoin näitä on kilpailutettu, mutta pidempiaikaisiin sopimuksiin on pyritty. Sopimuksiin on laitettu pieni joustovara polttoaineen hintamuutoksia varten. Ala on sellainen, että jos joku urakoitsija tarjoaa palveluksiaan yleistä keskihintaa halvemmalla, saa hän hintakompensaationsa helposti takaisin viettämällä hieman enemmän aikaa auraushommissa. Reilu peli ja yhteistyö on siis valttia. Halukkaita urakoitsijoita ei myöskään ole pilvin pimein tarjolla. Työ on sitovaa, eikä urakoitsija voi käytännössä ottaa tehtäväkseen muita vakituisia hommia. Edes lentokentän lumitöillä ei makseta sadan tonnin traktoria, varsinaisen työtulon on tultava muualta.

Talvet eivät ole veljiä keskenään, joten kustannukset vaihtelevat vuosittain runsaasti. Lahti-Vesivehmaalla suoritettiin v. 2012 yli kolmekymmentä aurauskertaa. Normaalitalvi vaatii melkein puolet vähemmän ja eräät takavuosien "helpot" talvet menivät jopa vain 10-15 aurauskerralla.

Taloudellisessa mielessä tämä ei ole kannattavaa. Kysymys on lentokentän pitämisestä käyttökelpoisena ympäri vuoden ja näin rohkaistaan aktiivisia kentän käyttäjiä myös talvilentotoimintaan. Tärkein toimintamuoto on lentokoulutus. Suomen ilmastossa lentotoiminta vähenee talvella joka tapauksessa. Silti lentokentän toimijat saavat kesken olevia oppilaita edes vähän eteenpäin, suoritetaan kertauskoululentoja ja lentokokeita. Lentopaikan pitäjä haluaa luoda toimintaolosuhteet ympärivuotisesti ja vastineeksi odotetaan mahdollisimman paljon ilmailua.

Jukka Salokannel