Oletteko muuten huomanneet, että mitä enemmän on taisteltu talouselämän monopoleja vastaan, sitä yleisimmiksi ne muuttuvat? Ne ovat vain toisenlaisia kuin ennen. Ennen määräävä kilpailuasema hankittiin lahjomalla, jollain muulla vilungilla tai ostamalla kilpailijat kokonaan pois. Monopolin yhteiskunnallinen ongelmahan on sitten näille yrityksille mahdollistettu tähtitieteellinen hinnoittelu. Tässä ollaankin suomalaisen törkyisen kalliin hintatason juurilla.
 
Nykyaikana lainsäätäjä (jota on siis vahvasti myös EU) ja viranomaiset tekevät sen joko tahtoen tai tahtomattaan. Kumpaako, sitä en osaa sanoa. Mutta keino on yksinkertainen ja erittäin toimiva. Laaditaan kireä lainsäädäntö ja normitus, joita on tietenkin pakko noudattaa. Yrityksille (tämä kyllä pätee muuhunkin kuin liike-elämään) tiukkojen säädösten noudattaminen on erittäin vaativaa ja kallista.

Otetaanpa esimerkki. Kaikki tietävät, että Suomeen on syntynyt entisten huoltoasemien tilalle suurten liikenneasemien ketju. Kaikki tuntevat vaikkapa ABC - kauppakeskukset. Suuren S-ryhmän osana sillä on varaa ja resursseja tehdä konsepti tällaiselle ketjulle ja monistaa sama malli joka paikkaan. Taustalla on juristeja, rakennusalan asiantuntijoita ja ympäristöasiantuntemusta. Siinä on jokin kunta tai kaupunginsyrjä pelkästään onnellinen, kun tällainen "suuri kaupan yksikkö" saapuu paikkakunnalle tuomaan työllisyyttä ja hyvinvointia. Samalla hintana on se, että pienet huoltamot kuihtuvat ja katoavat. Useimmiten ne eivät saa ympäristölupaansa jatkettua, vaikka käytössä olisi kuinka modernia ja turvallista tekniikkaa. Toisaalta ne eivät kannattaisikaan, suuri kilpailija vie kalat verkoista.
 
Monopoli on syntynyt. Luonnollinen monopoli, koska näin skaalaetu on saavutettu ja muille kynnys tulla samoille markkinoille on liian suuri.

Ympäristösäädösten tiukkuus on yleisin ja näppärin esimerkki saada vähäisemmät resurssit omaavat toimijat pois pelistä. Niissä kun on lisäksi päättäjiltä järki ja harkinta täysin kadonnut. Mutta esimerkkejä on lukemattomia muitakin. Kuluttajan etu ja turvallisuus on toinen hyvä laji. On kaikenlaista ylimitoitettua hygieniasäännöstä, henkilöstövaatimusta, myyntitilojen rajausvelvoitetta ja vaikka mitä. En muista esimerkiksi 20 vuotta sitten kuluttajan erityisemmin kärsineen elintarvikekauppojen aiheuttamista ruokamyrkytyksistä tai siitä, että tavallisissa kaupoissa myytävät "vaaralliset aineet" eivät olleet lukituissa kaapeissa. Tämäkin vain siis pieni esimerkki, tätä samaa tapahtuu kaikilla elämänalueilla.

Ihmettelettekö muuten vielä, miksi kaikki maksaa?